maanantai 13. marraskuuta 2017

Paahdettu persimonpuuro



Hitaat aamut on konsepti, josta nauttii epäilemättä kaikki. Tai ainakin kaikki aikuiset. Yhdelle se tarkoittaa rauhaa lukea sanomalehti kaikessa rauhassa, toiselle aamulenkkiä ennen aamupalaa tai pitkää, lounaaseen liukuvaa aamiaista. Minulle se tarkoittaa pitkään haudutettua kaurapuuroa, kiireettömyyttä, tavallista pidempää lemkkiä koirien kanssa ja vähän liian lällyä musiikkia. Paahdettu persimonpuuro sopii hitaisiin aamuihin loistavasti, sillä persimonlohkot paahdetaan ennen puuroon lisäämistä. Toisaalta, ei puuron saa valmiiksi nopeastikin, jos paahtaa hedelmät edellisenä päivänä.




Kaurapuuro oli lapsuuden perheeni ruokaympyrän kulmakiviä. Sitä syötiin aina aamupalalla, ehkä kerran viikolla iltaruokanakin. Puuro oli aina pitkään haudutettua, suurista hiutaleista rauhassa keitettyä herkkua, jossa hiutaleiden rakenne on vielä jäljellä, koska sellaisia ne parhaat hiutaleet ovat. Puuronkeittäjiä oli yksi: se oli, ja on edelleenkin, isän homma.  Kukaan muu ei puuhaan edes ala, sillä kukaan muu ei tee puurosta yhtä hyvää.

Pidän kaurapuurosta edelleen, vaikka se ei kuulukaan enää jokaiseen aamuun. Se kuuluu vain niihin hitaisiin aamuihin – ja niihin aamuihin, jolloin olemme isän kanssa samassa paikassa. Useimmiten syön puuron voisilmän kanssa; minulle puuro on ensisijaisesti suolainen ruoka. Mutta kun sain arvostelukappaleen Elina Innasen vasta ilmestyneestä Vegaanin aamupala -kirjasta,  ihastuin heti paahdettuun aprikoosipuuroon. Aprikoosikausi on ohi, joten tein puuron kauden parhaasta hedelmästä, persimonista. Makea persimon sopii lempeään kaurapuuroon upeasti, vaikka siitä uupuukin aprikoosissa oleva mieto hapokkuus. Paahtamalla persimoneihin tulee kiva sävykkyys – olen ennenkin todennut, että paahtaminen tekee hyvää melkein mille tahansa.

Vegaanisissa aamupaloissa minua on eniten pohdituttanut kaksi asiaa: munahommat ja leipähommat. Kirjassa on kattava näyttö molemmista haasteista. Että ei mietitytä enää. Kikherne-avokadoleivät ovat testissä seuraavana, avokado-savutofuleivän kaltaisia täytettyjä leipiä syönkin jo varsin usein. Myös vegaaninen omeletti kiinnostaa, vaikka en olekaan luopumassa kananmunista.

Vaikka Elinan kolmas (!) kirja on ensisijaisesti aamupalakirja, sopivat reseptit oivallisesti myös välipalaksi, kevyeksi lounaaksi tai iltapalaksi. Mukana on myös tukevampia, brunssia ajatellen suunniteltuja lämpimiä ruokia kuten paahdettu linssi-perunasalaatti, papupannu, lempparini shakshuka tai vegaaninen frittata.




Kirja on aivan Elinan näköinen: lempeä, hyväntuulinen ja innovatiivinen. Se on syväsukellus aamupalojen maailmaan. En ajattele kirjaa ensisijaisesti vegaanisena kirjana, ajattelen sen kaikille sopivana kirjana, joka on täynnä koukuttavia reseptejä. Myös maito- ja kananmuna-allergikot taatusti ilahtuvat resepteistä, joissa näitä allergeeneja ei ole käytetty.





Resepti

 



Paahdettu persimonpuuro

2 annosta


400–500 g kypsiä persimoneja (3–4 kpl)
2 dl isoja kaurahiutaleita
1/2 dl mantelijauhetta (voi jättää pois)
4–5 dl manteli-, soija tai kauramaitoa
ripaus suolaa
(paahdettuja) mantelilastuja


Kuumenna uuni 200 asteeseen. Lohko persimonit. Poista kannat. Paahda persimonlohkoja noin 15 minuuttia eli kunnes ne ovat saaneet hieman väriä ja ovat selvästi pehmeitä. Voit jättää yhden persimonin halutessasi kypsentämättä ja käyttää sen koristeena. Soseuta persimonit sauvasekoittimella. Voit paahtaa hedelmät edellisenä päivänä.

Mittaa kattilaan kasvimaito, kaurahiutaleet ja mantelijauhe. Keitä matalalla lämmöllä hauduttaen paketin ohjeen mukaan noin 15–20 minuuttia. Lisää tarvittaessa välillä maitoa. Mausta suolalla.

Lisää puuroon persimonpyre. Sekoita ja kuumenna. Annostele puuro lautasille, koristele kuivalla pannulla paahdetuilla mantelilastuilla ja halutessasi persimonlohkoilla.

_____





7 kommenttia :

  1. Kiitos ihanista sanoista Hannele <3
    Ja tämä versio menee heti täällä testiin! Aivan loistava idea laittaa aprikoosien tilalle persimoneja ja täydellinen sesonkiaamupala just nyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3
      Persimonit sopi kyllä puuroon erinomaisesti. Ens kesänä sitten kokeilen aprikooseilla :)

      Poista
  2. Näyttää ja kuulostaa hyvälle! :) Lueskelinkin juuri tuota aprikoosipuuron ohjetta tänään aamulla että pitäisi tehdä, mutta persimonithan sopivat varmasti loistavasti tähän sesonkiin!

    Mainio kirja kyllä kyseessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jenni!
      Aprikooseja ei meidän lähikaupassa enää ollutkaan. Minusta oli ihan mahtavaa, kun kauppias sanoi, että "niiden sesonkin on nyt ohi, palataan asiaan ensi vuonna". HUIPPUA, että kaikkea ei ole koko aikaa saatavilla.

      Poista
  3. Tämä on kyllä kaurapuuro vol 2.0! Paahdetut persimonit puurossa menee niin kokeiluun! Ostin muuten pari viikkoa sitten suuria luomuhiutaleita, mutta en päässyt niiden kanssa sinuiksi, jouduin ostamaan luomutavallisia heti perään. Ihan ohjeen kanssa keitin, mutta niistä tuli ikään kuin irtonaisia. Ajattelin, että ne nyt on vaan tommosia mutta ehkä multa meni jotain ohi? Keitän kyllä aina puuron veteen kun en jaksa vahtia maitoa palamiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vol 2.0, todellakin! Ihana puuro.

      Minä käytän yleensä Myllyn parhaan isoja kaurahiutaleita. Niissä tuollaista irtonaisuutta veteen keitettynäkään en ole havainnut. Luomua ne eivät harmi kyllä ole.

      Poista
  4. Taidanpa laittaa persimonit paahtumaan :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails