maanantai 13. marraskuuta 2017

Paahdettu persimonpuuro



Hitaat aamut on konsepti, josta nauttii epäilemättä kaikki. Tai ainakin kaikki aikuiset. Yhdelle se tarkoittaa rauhaa lukea sanomalehti kaikessa rauhassa, toiselle aamulenkkiä ennen aamupalaa tai pitkää, lounaaseen liukuvaa aamiaista. Minulle se tarkoittaa pitkään haudutettua kaurapuuroa, kiireettömyyttä, tavallista pidempää lemkkiä koirien kanssa ja vähän liian lällyä musiikkia. Paahdettu persimonpuuro sopii hitaisiin aamuihin loistavasti, sillä persimonlohkot paahdetaan ennen puuroon lisäämistä. Toisaalta, ei puuron saa valmiiksi nopeastikin, jos paahtaa hedelmät edellisenä päivänä.




Kaurapuuro oli lapsuuden perheeni ruokaympyrän kulmakiviä. Sitä syötiin aina aamupalalla, ehkä kerran viikolla iltaruokanakin. Puuro oli aina pitkään haudutettua, suurista hiutaleista rauhassa keitettyä herkkua, jossa hiutaleiden rakenne on vielä jäljellä, koska sellaisia ne parhaat hiutaleet ovat. Puuronkeittäjiä oli yksi: se oli, ja on edelleenkin, isän homma.  Kukaan muu ei puuhaan edes ala, sillä kukaan muu ei tee puurosta yhtä hyvää.

Pidän kaurapuurosta edelleen, vaikka se ei kuulukaan enää jokaiseen aamuun. Se kuuluu vain niihin hitaisiin aamuihin – ja niihin aamuihin, jolloin olemme isän kanssa samassa paikassa. Useimmiten syön puuron voisilmän kanssa; minulle puuro on ensisijaisesti suolainen ruoka. Mutta kun sain arvostelukappaleen Elina Innasen vasta ilmestyneestä Vegaanin aamupala -kirjasta,  ihastuin heti paahdettuun aprikoosipuuroon. Aprikoosikausi on ohi, joten tein puuron kauden parhaasta hedelmästä, persimonista. Makea persimon sopii lempeään kaurapuuroon upeasti, vaikka siitä uupuukin aprikoosissa oleva mieto hapokkuus. Paahtamalla persimoneihin tulee kiva sävykkyys – olen ennenkin todennut, että paahtaminen tekee hyvää melkein mille tahansa.

Vegaanisissa aamupaloissa minua on eniten pohdituttanut kaksi asiaa: munahommat ja leipähommat. Kirjassa on kattava näyttö molemmista haasteista. Että ei mietitytä enää. Kikherne-avokadoleivät ovat testissä seuraavana, avokado-savutofuleivän kaltaisia täytettyjä leipiä syönkin jo varsin usein. Myös vegaaninen omeletti kiinnostaa, vaikka en olekaan luopumassa kananmunista.

Vaikka Elinan kolmas (!) kirja on ensisijaisesti aamupalakirja, sopivat reseptit oivallisesti myös välipalaksi, kevyeksi lounaaksi tai iltapalaksi. Mukana on myös tukevampia, brunssia ajatellen suunniteltuja lämpimiä ruokia kuten paahdettu linssi-perunasalaatti, papupannu, lempparini shakshuka tai vegaaninen frittata.




Kirja on aivan Elinan näköinen: lempeä, hyväntuulinen ja innovatiivinen. Se on syväsukellus aamupalojen maailmaan. En ajattele kirjaa ensisijaisesti vegaanisena kirjana, ajattelen sen kaikille sopivana kirjana, joka on täynnä koukuttavia reseptejä. Myös maito- ja kananmuna-allergikot taatusti ilahtuvat resepteistä, joissa näitä allergeeneja ei ole käytetty.





Resepti

 



Paahdettu persimonpuuro

2 annosta


400–500 g kypsiä persimoneja (3–4 kpl)
2 dl isoja kaurahiutaleita
1/2 dl mantelijauhetta (voi jättää pois)
4–5 dl manteli-, soija tai kauramaitoa
ripaus suolaa
(paahdettuja) mantelilastuja


Kuumenna uuni 200 asteeseen. Lohko persimonit. Poista kannat. Paahda persimonlohkoja noin 15 minuuttia eli kunnes ne ovat saaneet hieman väriä ja ovat selvästi pehmeitä. Voit jättää yhden persimonin halutessasi kypsentämättä ja käyttää sen koristeena. Soseuta persimonit sauvasekoittimella. Voit paahtaa hedelmät edellisenä päivänä.

Mittaa kattilaan kasvimaito, kaurahiutaleet ja mantelijauhe. Keitä matalalla lämmöllä hauduttaen paketin ohjeen mukaan noin 15–20 minuuttia. Lisää tarvittaessa välillä maitoa. Mausta suolalla.

Lisää puuroon persimonpyre. Sekoita ja kuumenna. Annostele puuro lautasille, koristele kuivalla pannulla paahdetuilla mantelilastuilla ja halutessasi persimonlohkoilla.

_____





lauantai 11. marraskuuta 2017

Nopea arkiruoka: 5 x arjen pelastaja



Mitäpä sitä kaunistelemaan: välillä arki vie sellaista vauhtia, että jalat eivän meinaa ehtiä ottaa maakontaktia edes kääntöpisteissä. Epäilen, että tunne on tuttu aika monelle meistä. Silloin on paras vähän höllätä kaikissa mahdollississa kohdissa, istahtaa edes hetkeksi alas ja hengittää syvään. Ja kaivaa reseptiarkistoja. Vanhat reseptit toimivat nimittäin parhaiten juuri silloin, kun sielu ja kroppa kaipaavat jotain tuttua ja turvallista tasaamaan tunnetta.




Tällä viikolla nostan blogin arkistosta arjentaklaajat-sarjaan viisi sellaista nopeaa reseptiä, jotka ovat jääneet keittiömme luotto-ohjeiksi. Näihin ohjeisiin palataan kerta toisensa jälkeen juuri sellaisissa tilanteissa, kun kukaan ei keksi mitään syötävää. Kun aivot eivät tuota idean ideaa.

Huomaan, että maut ovat aika mausteisia kanapastaa lukuun ottamatta. Senkin huomaan, että arkiruokakriisit vievät kanan ja jauhelihan äärelle, vaikka todellisuudessa molempia syödään meillä varsin harvoin. Kikherneitä sen sijaan kuluu arjessa paljon – yksi sellainenkin arkiruoka tähän koontiin onneksi pääsi. 

Reseptit on koottu melko autenttisessa tilanteessa: Odotin Helsingissä paluulentoa pohjoiseen sellaisessa kevyessä palaverien jälkeisessä koomassa ja orastavassa nälässä. Noutoruoan ja nopean kokkailun välillä käyty taistelu kääntyi kotiruoan puoleen, koska kaupassa oli kuitenkin käytävä. Ensin mieleen ei tullut yhtään ruokaa. Sitten nämä arjen luottoreseptit toivat lempeitä läikähdyksiä. 

Olisi tosi kiva kuulla kommenttilootassa, millaisiin ruokiin sinä palaat, kun et keksi yhtään mitään kokattavaa. Kerro!




5 x arjen pelastaja


  • Nopea meksikolainen kanakeitto on ehkä useimmin keittiössämme valmistuneita keittoja. Se on valmista hetkessä ja nachot tekevät siitä olevinaan vähän fiinimmän. Rapeat lastut ovat kuulema huijanneen montaa lasta syömään uuden makuista ruokaa, koska mikään missä on nachoja ei voi olla pahaa.
  • Kreikkalainen kanapasta on ruoka, joka syntyi vähän vahingossa. Olin tekemässä jotain aivan muuta, mutta homma jäi kesken ja pasta olikin yhtäkkiä valmis. Sain yllätyksekseni pastasta hullun paljon positiivista palautetta. Maut ovat selkeitä ja lempeitä, eikä kanapastan kanssa voi oikein koskaan mennä kovin pahasti vikaan.
  • Tikka masala kikherneistä syntyy muutaman säilykepurkin taktiikalla. Siksi se on usein toteutettavissa, vaikka jääkaapissa ei olisi mitään. Tomaattimurskaa, kikherneitä ja kookoskermaa on käytännössä aina kaapissa.
  • Jauhelihacurry saattaa olla maailman nopein intialainen curry. Maussa sitä ei huomaa, sillä maku on täyteläinen ja lämmittävä.

_____



sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Nopea arkiruoka: Larb-salaatti riisillä



Larb on yksinkertaisesti kaakkoisaasialaisittain maustettua jauhelihaa. Kuulostaa suorastaan tylsältä, mutta on taivaallista. Arkiruoaksi se taipuu, kun kylkeen keittää riisiä ja lautaselle kasaa hieman salaattia.

Mausteiden kanssa ei tarvitse olla ihan niin nökönuuka, vaikka sävykkyyttä ruokaan kaikki ainesosat tuovatkin. Mutta jos sitruunaruoho tai inkivääri uupuu, voi sen jättää pois. Jompaa kumpaa, inkivääriä tai sitruunaruohoa, suosittelen kuitenkin laittamaan, sillä ne raikastavat kokonaisuutta ihanasti.

Larb on muuten mainio arkiruoka sellaisen viikonlopun jälkeen, jolloin thaimaalainen ruoka on tuoksunut keittiössä. Sitruunaruohoa, inkivääriä ja tuoreita yrttejä usein jää, jolloin loput voi käyttää mainiosti arjen taklaajaan.

Jos Kaakkois-Aasian keittiö innostaa, kurkkaa myös nämä arkeenkin sopivat reseptit:





Resepti





Larb-salaatti riisillä

3–4 annosta


400 g naudan jauhelihaa
1 rkl öljyä
1 sipuli
1–2 valkosipulinkynttä
1 1/2 rkl nam pla -kalakastiketta
noin 1 rkl limetin mehua
yhden limetin raastettu kuori
1 tuore sitruunaruohon varsi
hieman chilikastiketta (tai tuoretta chiliä)
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
(tuoretta minttua ja/tai korianteria)


lisäksi
keitettyä riisiä
salaattia tai versoja


Keitä riisi samalla kun valmistelet jauhelihaa.

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipulia ja valkosipulia öljyssä keskilämmöllä muutama minuutti. Hienonna valmiiksi myös inkivääri ja sitruunaruoho (noin 8 cm tyvestä). Raasta ohuelti limetin kuori. Purista mehu talteen. 

Nosta lämpöä ja ruskista jauheliha. Mausta liha kalakastikkeella ja limetinmehulla, laita pannulle myös muut mausteet sekä yrtit. Maista ja lisää suolaisuutta kalakastikkeella, hapokkuutta limetin mehulla.

Tarjoa jauheliha keitetyn riisin ja salaatin kanssa.

_____





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails